Sivut

perjantai 4. tammikuuta 2013

Riisipaperipallovarjostin, köyhääkö?

Tuunausprojekti meneillään, kohteena vanha kunnon riisipaperivarjostin!

Näitä paperipallojahan saa suhteellisen edullisesti, Ikeassa kai n. 4e, Prismassa hieman kalliimpia, n. 8e. Lisäksi tarvitaan varsinainen valon lähde, joita myös löytyy em. paikoista samalla hintasuhteella. Onhan noita toki muuallakin.
Lisäksi paperia ja kuumaliimaa, lopputuloksena erityisen hieno designvalaisin, jonka näette hieman myöhemmin.


torstai 3. tammikuuta 2013

Time flies, but I am back again!



Sattuneista syistä olen ollut tauolla, jonka aikana mietinkin pitkään ja hartaasti onko minulla oikeasti aikaa bloggailla. Aihetta siihen kyllä riittää, sillä koko ajan tapahtuu joka rintamalla sen verran, ettei ainakaan otsikoista ole pula. On tuunattu, muutettu, maalattu, keitetty, DYYKATTU*, lihottu/laihduttu, ostosteltu ja kaunistuttu -joka päivä! Tiara siis on ja pysyy, niin päässä, kuin täälläkin. Eli jatketaan.

Kyllä se pysyy!

Juttuja on myös luonnoksina jemmassa aika paljon, joten tuuppaan ne ulos kaikki tässä lähiaikoina.


* Dyykkaus oikein isoilla kirjaimilla, koska aikaisempaan dyykkaus postaukseeni sain kommentin, jossa minua syytettiin varastelusta roskiksia tyhjentävältä firmalta, heh.





torstai 15. marraskuuta 2012

Sisustusunelmia

Haukuin tuolla aiemmin koko asunnon, mutta kaipa tässä jotain hyvääkin on.Olen jotenkin viime aikoina mielistynyt harmaaseen, hopeaan ja kromiin, ja täällähän totisesti on harmaata lattiat täynnä! No vitsailen (huonosti) taas, onhan nuo lattiat hirveet, mutta asunnossa olisi  potentiaalia. Tuota sanaa kiinteistönvälttäjä varmasti tästä asunnosta käyttäisi, onhan tämä monien mahdollisuuksien asunto. 
En kirjoittanut  koti, koska tämä ei tunnu siltä.

Yritän kuitenkin parhaani sisustamalla  niin paljon, kuin voin. En laita seiniä uusiksi, mutta yritän peitellä jotenkin. Samoin vaihdan värimaailman sellaiseksi, kuin haluan.

Seuraavissa kuvissa joitain juttuja, joita kovasti toivoisin kotoani löytyvän. Tai löytävän kotiini. Jotenkin.


Harmaa seinäpinta hopeakuvioilla kutsuu mua!


Ikean hopean/kromin värinen varjostin...

...ja siihen sopiva lampunjalka myös Ikeasta.

Hopean värisiä kynttilänjalkoja...
Ehkäpä harmaa (ei ihan näin tumma kuitenkaan) sohva ja  lisää kromia, vaikkapa valaisimissa.
Jokin noissa numeroissa viehättää...



Skör -maljakko Ikeasta.

Barometer -valaisin Ikeastapa Ikeasta :)
Tällainen Ikea-chandelier mulla onkin, ajattelin tuunata valkoiseksi, tai hopeaiseksi (=kromi).



Edellisten perusteella voisi huomata jotain olevan hukassa, missä turkoosi???
Olenko kasvamassa siitä yli?

Tuunauksien takia olis löydettävä jostain erinomaista kromimaalia, mistä?

Kuvat weheart.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Remppa vai muutto????

Pari viikkoa männä mätkähti elbaillessa, tosin aivotyö oli tiivistä tänäkin aikana. Asumisasiat mietityttävät ankarasti, oikeastaan piinaavsti! Olemme viisi vuotta asuneet ´tilapäisessä` asunnossa vuokralla. Kaupungin omistama osake on menossa myyntiin, ja joopa joo, asuminen saa jatkua senkin jälkeen jos ja kun. MUTKUN. Sellaista pykälää uudelle omistajalle ei voi mitenkään kauppakirjaan sisällyttää, että vuokralainen saisi asumisoikeuden for ever, tai edes minulle riittävän pitkäksi ajaksi.

Näistä syistä vuokranantaja ei ole kovinkaan kiinnostunut tätä asuntoa edes remppaamaan. Talo on rakennettu 1982 ja niiltä jäljiltä täällä on kaikki. Lattiat on kuvoa harmaata pintansa menettänyttä muovia, seinät röpelöistä ilmeisesti joskus tapetoitua ja myöhemmin maalattua pintaa, kaikki on epämiellyttävää. Seinät reikiä täynnä muutenkin. Pienen palovahingon vuoksi keittiön katto ja osin seinät (limen vihreät)  ovat kuin mustalla vesivärillä sinne tänne maalisudilla sohitut. Eikä irtoa, ihan ammattisiivooja oli niitä yhden päivän rassaamassa (sitä nokea löytyy myös muualta vieläkin, kahden vuoden jälkeen yllättävistäkin paikoista, viimeksi Zumba DVD:n muovien välistä.....) Puhumattakaan liedestä, en koskaan tiedä millä lieskalla se toimii, vai toimiiko ollenkaan, eli hyvästi laatikkoruuat. Meidän vessa on myös mielenkiintoinen, hehee! Mitkä värit! En saanut kuviin oikeaa sävyä näkymään, mut sellaisten entisaikojen mummojen kalsarin väriset ovat seinät.


Frescon pohjatyöt on jo tehty.

Kiva shabby chic maalaisromanttinen puolipaneeli.

Kuitenkin laatoitettu!

Vaaleanpunainen unelmavessa! Ja ihana ruskea tekomarmorihylly, nice.

Seinätekstuuria.

Tuo ei ole oikeasti punainen, ihan joku betonin harmaa sieltä vilkkuu.

Kuva valehtelee. Lattia EI ole oikeasti näin hyvä.
Kuvassa  myös väri, jonka vanki olen, viininpunainen.
Ostatko maton?

Joo, mulla on lapsia. Ja paljon seiniä.


Asumisviihtyvyyteen saattaa vaikuttaa myös naapurin mummon viitseliäisyys perhettämme kohtaan. Hän todella kantaa naapurivastuuta. Tähän isännöitsijän mukaan vaikuttaa tämä köyhäilemisemme; me kun ollaan pelkkiä vuokralaisia. Mamma sentään omistaa omansa koiralapsiensa kanssa, kuka nyt aitoja riiviöitä tahtois. Ne oikeet kun sotkee ton pihankin, sehän sentään on hänen koiriensa vessa. Olen saanut valituksia kaikesta mistä vaan voi, myös SALAREMONTIN tekemisestä! Seurauksensa se on siis unelmillakin.



Itse tekisin vaikka minkälaista pientä ja suurta pintaremonttia ihan omallakin kustannuksella, jos tietäisin saavani/joutuvani asumaan tässä lopun elämää. Viisi vuotta on silti mennyt, ehkä oisi silloin jo alussa kannattanut jotain tehdä? Tosin vuokrasopimukseni olivat aina kolmen kuukauden mittaisia, kunnes keksin lakikirjaa luettuani, että KOLMAS vuokrasopimus kahden alle neljä kuukautta kestävän vuokrasopimuksen jälkeen on oltava toistaiseksi voimassa oleva. Nyt asun siis toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, mutta ei se estä irtisanomista. Aika on siis vain kulkenut eteenpäin sisustuksellisen kärsimyksen kanssa. Mua suuresti epäilyttää, että jos ostaisin ne hinkumani maalit jne. saankin asunnon muualta. Ja mulla ei ole varaa useisiin remppoihin.

Alkaisinko siis kuitenkin remppaamaan tätä, vai odotanko sitä toista asuntoa??
Mitä teen sisustushingulleni?? (hei siis mä näen VALKOISIA uniakin!)

Oi antakaa mulle jostain pysyvä asunto!

tiistai 14. elokuuta 2012

Vanha kannu - tunnistaako kukaan??

Minulla on seissyt tuolla hyllyn päällä jo vuosia tuommoinen kannu, josta en nyt hirveämmin piittaa. Tulipahan vaan mieleen, jotta oisko tuo peräti jonkun disaignaama? Ei voi oikein kirjoittaa, että "jonkun suunnittelema", koska kaikkihan on! Designia niistä tulee sitten kun... no joo, pohditaan myöhemmin.




Korkeutta tuolla on nokkinensa n. 27 cm. Jotenkin tulee mieleen Kupittaan Savi. Sen mitä Kupittaan Savesta nyt ihan vähän tiedän, niin nuo pohjan merkinnät ei mene just niin varmasti ja kaavan mukaan, kuin esim. Arabialla. Arabian leimat on niin kovin helppo selvittää.

Haluan kuitenkin kannusta eroon, pikimmiten.

Tulossa - perusmanikyyri niin lakkaajille, kuin rakennekynsien tekemiseenkin.

Koska olen kauhea kynsifriikki ajattelin tehdä tuossa pian tutoriaalin, eli ohjeet perusmanikyyriin. Se kantsii jokaisen lakkailua tai rakennekynsien tekoa harrastavan lukea, sisäistää ja myös alkaa toteuttamaan, sillä tähän pätee sama, kuin mihin tahansa maalaamiseen tai pinnoittamiseen - pohjatyöt on tehtävä huolella!



Mikään ei siis pysy, jos alla on ylimääräistä kuonaa, ja kynsissä sitä on, believe me. Ihan jokaisella. Ja ihan siinä kynnen päällä, emme nyt puhu vain kynnen alustoista.
Hyötynä tässä on se, että kynsilakka pysyy joka kohdasta hyvin (joskus kyllästymiseen asti), ja myöskin rakennekynsien pito paranee yllättävästi. Tietenkin myös luonnonkynnet näyttävät paremmalta hoidettuina.

Tästä siis enemmän ehkäpä jo tällä viikolla.

Hmmm... mitäköhän tästä tulee? Ainakin se on valkoinen.

Minulla kun pää kuhisee ihan tosissaan kaikenlaista budjettisisustusideaa aloimmekin tyttelin kanssa väsäämään yhtä niistä. Noh, oikeastaan tämä on vain yksi versio alkuperäisestä ideasta, sillä en löytänyt oikeanlaista matskua vielä tähän hätään.
Tehdessä huomasin, että tässäpä tää syksy saattaa vierähtääkin, ja että paree toimia jatkossa ylitaiteellisen tyttelini nukkuessa. Kultani kun teippaili aineksia oveensa ja vähän muuallekin ensin muokattuaan niitä mieleisikseen.


Mitä tuo mielestänne muistuttaa, vaiko mitään, hyvä olematon lukijakuntani?

Joo, ja kuumaliima on siis kuumaa.
K U U M A A!!!
Älykuumaa.
Kivuliasta.
Varoittelin tyttöä kuumaliiman vaaroista ja käsittelytaidon tärkeydestä ja samalla liimasin keskisormeni huolella kiinni kunnon liimapalloon. Istuin sitten loppuyön sormi vesilasissa.
Katsotaan mitä tästä tulee.